NYT SUUNNITTEILLA:
SEURAAVAT 120 VUOTTA

Verdandin talo (Aurakatu 1) on yksi Turun aarteista, se ei ole mikään uutinen. Uutinen on, että lähes 120-vuotias talo remontoidaan takaisin asunnoiksi. Kunnioitamme Verdandin kulttuurihistoriaa toteuttamalla siihen asuntoja, joissa alkuperäinen arkkitehtuuri kohtaa tämän päivän tekniset ratkaisut.

Kokonaisuus on suunnitteluvaiheessa, valmista tulee tämänhetkisen arvion mukaan vuonna 2019. Jo tässä vaiheessa on tiedossa, että esimerkiksi talon kauniit alkuperäiset kakluunit säilytetään, samoin koristeelliset porraskäytävät ja korkeat ikkuna-aukot. Ovet teetetään alkuperäisten mallien mukaan.

Vuonna 1898 valmistunut Verdandin talo edusti aikanaan asumisen uusimpia tuulia. Samassa hengessä toteutetaan myös talon 120-vuotisuudistus. Kun remontti valmistuu, Verdandi vastaa tämän päivän odotuksiin – ja vähän huomisenkin. Verdandin suunnitelmia ei ole vielä lyöty lukkoon, joten esimerkiksi huoneistojen kokoon sekä pohjapiirroksiin on mahdollista päästä vaikuttamaan – kunhan on liikkeellä ajoissa.

Oletko kiinnostunut?

Verdandin taloon on suunnitteilla 57 eri kokoista asuntoa yksiöistä isoihin perheasuntoihin ja edustuskoteihin. Esivaraa omasi nyt – näin alkuvaiheessa pääset poimimaan parhaan päältä, ja suunnitelmiin vaikuttaminen on monin tavoin mahdollista.

Viesti

Camilla Sahrman / p. 050 2545 / myynti@verdandihuset.fi

VELJEKSET DAHLSTRÖM,
JA LOPPU ON HISTORIAA.

Kauppaneuvos Carl Magnus Dahlström oli 1800-luvulla Turun aikaansaavimpia ja vaikutusvaltaisimpia liikemiehiä. Hän oli mukana niin Auran sokeritehtaan, Kymmene Oy:n, Littoisten verkatehtaan kuin Turun kaasulaitoksenkin vaiheissa – ja monessa muussa sitä paitsi. Carlin kuoltua hänen veljensä Ernst ja Magnus hallitsivat Dahlströmien pääomia, joihin kuului myös arvokas tontti Turun keskustassa, Aurakadun ja Linnankadun kulmassa.

Lokakuun 12. päivänä vuonna 1896 Turussa kokoontui Ernst Dahlströmin johdolla joukko vaikutusvaltaisia liikemiehiä tarkoituksenaan ostaa edellä mainitusta korttelista vielä pala tonttimaata ja aloittaa paikalla iso rakennusprojekti. Suunnitelmissa olivat uuden ajan asunnot ja modernit liikehuoneistot.

Ernst Dahlström, valokuvaaja Daniel Nyblin (1856-1923). Kuvattu 1891.

UUSRENESSANSSIN AALLONHARJALLA.

Hallintaan hankitulle arvotontille rakennettavaa kiinteistöä varten järjestettiin pienimuotoinen arkkitehtikilpailu, jonka voitti Frithioff Strandell. Hän oli aikansa johtavia arkkitehteja, jonka piirtämät talot ovat edelleen Turun halutuimpia asuin- ja investointikohteita. Strandellin kynästä ovat niin Kaskenmäen Hjorten (1904) kuin sen alapuolella seisova Panternkin (1910). Puolalanmäen taiteilijoiden talona tunnettu Albatross rakennettiin puolestaan vuonna 1911.

Kun Verdandia suunniteltiin, haettiin inspiraatiota maailmalta, tarkemmin sanoen Italian upeista renessanssipalatseista ja niiden runsaan koristeellisista yksityiskohdista. Näitä uusrenessanssityylisiä rakennuksia on Turussa useampi, mutta Verdandin talo on aikakautensa edustajista kaikkein komein.

Valokuvaaja Gerorg Nyblin (1859-1931), Turku. Istuen vasemmalta: arkkitehti Frithiof Strandell, Ernst Minuth, Arthur Kajanus, Helge Rancken (Kajanuksen sylissä), kapteeni C. Olsoni ja rakennusmestari A.E. Bjurström. Lattialla Karl Viktor Reinius sekä Stephan Michailow. 1890-luku.

FASTIGHETSAKTIEBOLAGET VERDANDI.

Perustustyöt olivat jo täydessä käynnissä, kun Verdandin taloyhtiö järjestäytyi. Perustavassa yhtiökokouksessa 5. kesäkuuta 1897 taloyhtiön hallitukseen valittiin suljetulla lippuäänestyksellä C. Junnelius, Magnus Dahlström ja C. G. Wahlström. Rakennustyöt etenivät huolimatta heti alkumetreillä sattuneesta muurarilakosta ja muista asiaankuuluvista yllätyskäänteistä. Työmaan mittakaavaa on helpointa kuvata numeroilla: muurareita työskenteli työmaalla 30, ja kaiken kaikkiaan kiinteistöön muurattiin 1.800.000 tiiltä. Tontin paalutukseen käytettiin yhteensä 4.000 paalua, jotka moukaroitiin paikoilleen kahdella järeällä paalujuntalla.

Syksyllä 1898 Verdandin taloon pääsivät muuttamaan ensimmäiset vuokralaiset. Ensimmäisiä tulijoita olivat Wibergin konditoria ja pian sen jälkeen mm. Turun hansikastehdas ja Jernvallin muotiliike. Keväällä 1899 taloon muutti Suomen Pankki, jonka konttori hallitsi Linnankadun ja Aurakadun kulmaa pyöreine torneineen. Jo rakennusvaiheessa oli solmittu vuokrasopimuksia myös tulevien asukkaiden kanssa. Vastavalmistuneen Verdandin huippumoderneihin huoneistoihin muutti kunnianarvoisaa väkeä lehtoreista maistereihin ja virkamiehistä konsuleihin.

Lue lisää: Auragatan 1 – Kvarteret Solen (Folke Sjögren & Helena Soiri-Snellman)